Tarvitsemme hämähäkkiorganisaatioita

Suomalainen yrityskoko on merkittävästi muuttunut ja tällä hetkellä suurin osa on yhden henkilön yrityksiä, joiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Yksinyrittäjiä oli vuoden 2009 lopussa noin 160 000 eli 64 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä (Suomen Yrittäjät 01/11).

Kansalaisyritysten tulojakaumassa pieniä tuloja saavien ryhmässä yrittäjiä on suhteellisesti enemmän kuin palkansaajia ja voidaankin olettaa, että juuri alimmissa tuloluokissa nämä pienet, lähinnä yhden henkilön yritykset ovat vahvasti edustettuina. Nämä yksinyrittäjät ovat lisäksi kaikkien tukiverkkojen ulkopuolella ja heidän kuntoutuksensa ja työterveyshuoltonsa ovat puutteellisia.
Mielestäni on aika herätä siihen, että julkisen vallan on turvattava näiden pienten yritysten toimintaedellytysten syntyminen, kehittyminen ja kasvaminen siten, että ne saavat oikeanlaista tukea yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.

Mikä on portinvartijoiden rooli – niiden rooli, jotka tällä hetkellä ohjaavat ja auttavat yritysten toimintaa? Jos murrammekin portinvartijoiden ongelman: Portinvartijoista tuleekin sisäänheittäjiä ja uudenlainen tiedonlouhinta tulee tärkeäksi- pyritään synnyttämään mahdollisimman paljon uusia yrityksiä ja rakennetaan hämähäkkiorganisaatioita, jotka kokoavat yhteen erilaisia yritysideoita ja rakentavat uudenlaisia verkostoja, joissa nämä pienet yritykset voivat keskittyä omaan erikoisosaamiseensa, olematta kuitenkaan yksin.

Hämähäkkiorganisaatioiden roolina olisi kasata yhteen erilaisia liiketoimintoja ja rakentaa pienten yritysten kanssakäyminen luontevaksi. Tavoitteena olisi yhdistelmänä monipuolisia innovaativisia yrityksiä, joissa syntyisi kasvuyrittäjyyttä ja ne myös työllistäisivät. Hämähäkkiorganisaatioiden rakentama seitti olisi mukautuva, joustava ja vahva – ihan kuten luonnon aito hämähäkin seittikin.

Ideoiden synnyttämiseen ja kehittymiseen tarvitaan uudenlaisia heittäytyviä elementtejä. Miten löydetään oikeat tyypit, myös ne, jotka eivät tällä hetkellä koe yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona työllistää itsensä? Uskon, että hämähäkkiorganisaatioiden syntyminen auttaisi pieniä yrityksiä löytämään toisensa ja rohkaisisi tekemään uusia asioita, uudella tavalla.

7 kommenttia artikkeliin “Tarvitsemme hämähäkkiorganisaatioita”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys Jaana,

    avauksesi on raikas, mutta sisältää erittäin ongelmallisia alueita, siksi pakko heittää muutama kommentti.

    Olet oikeassa yritysrakenteen muutoksesta, ja yksinyrittäjien ongelmista – köyhyysriskin piirissä on suhteessa viisi-kuusi kertaa enemmän yksinyrittäjiä kuin palkansaajia. Työnantajayrittäjilläkin on palkansaajaan nähden 2,5 kertainen köyhyysriski.

    Lääke ei kuitenkaan ole se, että perustetaan vieläkin enemmän yrityksiä, ja luodaan lisää ulkopuolista ohjausta verkostoitumisen edistämiseksi. Verkostoitumisen yhteydessä puhut kunkin yrittäjän omaan erikoisosaamiseen keskittymisestä, mutta iso ongelma on se, että suuri osa yksinyrityksistä syntyy ilman mitään ”erikoisosaamista”, mm. pakkoyrittäjyytenä. Logiikka yrittäjien määrän lisäämisestä on hiukan samaa, kuin lottoaminen yhden rivin sijasta sadalla rivillä. Matemaattisesti mahdollisuutesi voittaa satakertaistuvat, käytännössä tappiosi satakertaistuu.

    Menemättä asiaa koskevan tutkimuksen syövereihin (jotka ovat syvät ja tummat), meillä tulisi todella tarkkaan miettiä mitä ja miten me yrittäjyydestä tänä päivänä eri osapuolten toimesta puhumme, ja eritoten mitä ja miten me peruskouluasteelta alkaen yrittäjyydestä opetamme. Etukeno yrittäjyyskasvatuksessa on käytettävissä olevan tiedon taso huomioiden ollut hirmuinen.

    Tämä ei ole verkostoitumista vastustava puheenvuoro. Ympäristössä, jossa pullahtaminen on kuolemansynti, yrittäjien määrän kasvattamisen sijaan pitäisi kuitenkin keskittyä yrittäjyyden laadun parantamiseen ja tukemiseen – mittareita ovat yritysten lopettamisaste ja kasvuhakuisuus, sekä todellinen kasvu. Jo lähtökohtaisesti on tiedossa, että kasvuyritykset syntyvät eri mekanismilla. Yksinyrityksen lähtö kasvuyritysuralle on erittäin harvinaista, ja on lähinnä vastuutonta yllyttää alkuun kymmeniä tai satoja yksinyrityksiä yrittäjän henkilökohtaisen katastrofin uhalla, että saataisiin aikaiseksi yksi kasvuyritys.

    Edellä oleva on helppo sanoa, vaikea toteuttaa. Rahaakin meillä olisi, mutta mikroyritykset eivät pysty sitä hyödyntämään. Yritysten kehittämisen ja tukemisen avainkysymys on se, miten käytettävissä olevat rahat saadaan käyttöön ja tekemään työtä yritysten sisällä, ei niiden ulkopuolisten kehitysorganisaatioiden pyörittämiseen. Mikroyritysten julkisista varoista tuettujen kehityshankkeiden ensirahoituksen järjestäminen olisi listalla ihan ensimmäisiä asioita.

  2. avatar Irma Taavela sanoo:

    Hei!

    Yhteiskunnan resurssien ollessa rajalliset, tulee keskittyä olennaisiin asioihin.
    Pienyrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen pitää kannustaa konkreettisesti sieltä mistä kenkä pahiten puristaa. Esim. työttömyys- ja sosiaaliturva tulee saada samalle tasolle muiden palkansaajien kanssa.

    Kannattaa lukaista Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma:
    http://dl.dropbox.com/u/4740043/jaettavia/Pienyritt%C3%A4j%C3%A4ohjelma.pdf

    Terveisin
    Irma Taavela

  3. avatar JussiP sanoo:

    Pauli Vahtera (KHT, PeruS) tarjoaa konkreettiset lääkkeet pienyrittämisen haasteisiin:

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/01/17/tuloksen-verottamisesta-kassavirran-verottamiseen/

    Vasemmistoliiton julistus haiskahtaa koska siinä sanotaan, että työntekijästä ei pidä tehdä väkisin yrittäjää, mutta kuitenkin ehdotetaan että yrittäjästä pitäisi tehdä työntekijä. Riskit yhteiskunnan kannettavaksi ja vaurastua ei saa.

  4. avatar Irma Taavela sanoo:

    Jussi P:lle

    Kannattaa lukea ohjelma uudelleen, ellei ensimmäisellä kerralla auennut.

    Siellä sanotaan mm. seuraavia asioita:
    ” Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus voittoon..”,
    ”…., mutta yrittäjäriski ei siirry kuitenkaan yhteiskunnan vastuulle.”

    Mitä pakko- ja näennäisyrittäjyyteen tulee niin, sillä ei ole mitään tekemistä oikean yrittäjyyden kanssa. Se on joillekin vain tapa luimistella työnantajavastuista, sen toisen kustannuksella.

    Terveisin Irma T.

  5. Tulevan eduskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on mielestäni luoda työtä. Itse kannatan vastakkainasettelun poistamista ajattelustamme siten, että yksilö nostetaan keskiöön, jossa yksilön valinnanvapaus, vastuullisuus ja ennen muuta vastuunkanto ovat merkitävimpiä.
    Työllisyyttä ja yrittäjyyttä on synnytettävä uudella tavalla – ei pakottamalla vaan kannustamalla.
    Yrittäjiksi haluavien on päästävä helpommin yritätjyyden alkuun ja mikäli kannustamme riskinottoon, tulisi myös epäonnistumisen olla hyväksyttävää.
    Yrittämisen alkutaipaleella meillä pitäisi olla ”hämähäkkiorganisaatioita”, jotka myös sparraisivat, tukisivat ja edesauttaisivat yrityksiä verkostoitumaan ja kehittymään kasvuyritykseksi. Erilaiset yrittämisen muodot tulisi myös tunnistaa – toiset yrittäjät ehkä haluavat olla elämäntapayrittäjiä eikä siitäkään tulisi tuomita. Kaikki eivät halua kasvuyritykseksi eikä heitä tulisi siihen pakottaa.

    Muutos ei synny pakolla vaan meidän tulisi tehdä pieniäkin tekoja puheiden rinnalle. Kannustaa, mahdollistaa ja edesauttaa yrityksiä toimimaan maassamme siten, että se olisi mielekästä ja palkitsevaa.

    On otettava tanakka etukeno, satsattava tulevaisuuteen ja uudenlaiseen näkemyksellisyyteen, jossa turvaamme pienille yrityksille oikeanlaiset edellytykset ja kilpailukyvyn.

  6. avatar JussiP sanoo:

    Suomessa yrityksen perustaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen on erittäin helppoa. Siihen ei tarvita mitään erityisiä taitoja, byrokratian selättämistä tai yhteiskunnan tukea tai neuvontaa. Halukkailla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia tietoja ja taitoja yrityksen liiketoiminnan ja talouden johtamiseen. Ei todellakaan tarvita mitään alkutaipaleen tukea, neuvontaa tai paapomisvirkamiestä.

    Yrittämisen todelliset ongelmat liittyvät yrittäjän julmaan kohteluun kun yritys joutuu vaikeuksiin. Sen sijaan, että verottaja suojelisi yritystoimintaa, se kylmäpäisesti pahentaa vaikeuksissa olevan yrityksen ahdinkoa. Julkinen sektori asiakkaana käyttää vahvaa asemaansa röyhkeästi hyväkseen pantaten laskuja ja pidentäen maksuaikoja. Työntekijöiden laajat etuoikeudet jyräävät saattaen jopa yrityksen olemassaolon vaaraan.

    Toinen ongelmakokonaisuus on kateus yrittäjän tuloja ja vaurastumista kohtaan. Tämä on pohjavirtaus, joka ilmenee poliitikkojen häilyvyytenä ja suunnanmuutoksina vaalien alla. Käytännössä tämä johtaa täyskäännöksiin mm. veropolitiikassa. Kateuden ohjaamana jahdataan yrittäjän ”kohtuuttomia” voittoja. Lopputuloksena on poukkoilevaa päätöksentekoa, jonka varaan ei voi perustaa tai rakentaa mitään pysyvää.

    Edelläkuvattu joustamattomuus ja poukkoilu kasvattaa yrityksen riskejä etenkin kun liiketoimintaa ryhdytään laajentamaan. Riskien seuraukset ja tarjolla oleva nettohyöty eivät ole tasapainossa. Järkevä yrittäjä tämän ymmärtää ja päättää olla ottamatta tätä askelta. Siksi yrityksemme eivät kasva.

  7. avatar Suvi sanoo:

    Onko Jaana totta että aiot/ olet ehdolla eduskuntaan tämän kevään eduskunta vaaleissa?

Jätä kommentti

css.php