Välimaastossa

Kolmasosa työmarkkinoilla olevista suomalaisista on työttömänä tai epätyypillisessä työmarkkina-asemassa. Työtä tehdään yhä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. Jatkuvasti lisääntyvä määrä työikäisiä työllistää itsensä myymällä omaa osaamistaan ja työpanostaan.

Sunnuntaidebatissa 21.11.2010 Outi Alanko-Kahiluoto ja Dan Koivulaakso nostivat esiin asian otsikolla: ”2000-luvun työmarkkinoiden torpparit on vapautettava”. Debatissa he totesivat kuinka freelancerit, toiminimellä työskentelevät ja muut itseään työllistävät ovat nykyisen työ-ja sosiaalilainsäädännön väliinputoajia. Nämä 2000-luvun torpparit ovat toimeksiantajistaan riippuvaisia, mutta heiltä puuttuu täysin palkkatyösuhteen sosiaaliturva. He kantavat yrittäjän riskin, mutta heillä ei ole periaatteessa mahdollisuutta yrittäjän voittoon.

Suurimpana ongelmana tässä piilee se, että niukkuuden lisäksi tässä piilee epävarmuus työn jatkuvuudesta, sillä työn teettäminen yrittäjämuotoisesti ei sido samalla tavoin kuin työsuhde.

EK.n Oivallus-väliraportissa todetaan, että tulevaisuuden työ on entistä enemmän ”elokuvamaista” projektityötä, jossa kootaan eri tuotantoihin aina sopivia ryhmiä. Tähän tämä itsensä työllistävien erikoisosaamista hallitsevien joukko sopii täydellisesti. Heille tarjoutuu mahdollisuus työllistää itsensä eri projekteissa, valikoida itsenäisesti työt sen mukaan, missä he pääsevät toteuttamaan omaa ainutlaatuista osaamistaan ja kokevat työn tekemisen mielekkääksi. Tämä taas johtaa siihen, että motivaatio työhön säilyy ja projekteissa johtaminen voi aidosti olla luottamusjohtamista, koska tekijät ovat motivoituneita omaan työhönsä ja tekevät sen sitoutuneesti.

On siis aika tarkistella lakeja siten, että ne vastaavat tämän päivän työllisyyden haasteisiin ja mahdollistavat tämän projektimaisen työn siten, että myös itseään työllistävien asema on turvattu työmarkkinoilla. Palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välillä työskentelevän ei tarvitsisi olla alipalkattu tai alistettu tekijä, vaan hän voisi olla juuri se asiantuntija, jota ilman kokonaisuus ei voi toimia.

Tällä hetkellä voimassa olevat työ-ja sosiaalilainsäädännön järjestelmä on jäykkä eikä reagoi riittävän nopeasti itseään työllistävien alati muuttuvaan työmarkkina-asemaan. Lainsäädäntöä tarkistelemalla ja tarvittavia muutoksia tekemällä on mahdollista synnyttää uusia tekemisen käytäntöjä ja rakentaa itsensä työllistämisestä työttömyyttä aidosti vähentävä elementti.

Jaana Paavilainen
Yrittäjä, yrityskonsultti
Kansanedustajaehdokas(Kesk.)
Hämeenlinna

Jätä kommentti

css.php